Jan Björk

Winterlandia

Olen kaikissa töissäni: tauluissa, kirjoissa, kalentereissa ja postikorteissa tähän saakka kuvallisesti

keskittynyt lähiluontoon, omaan pohjalaiseen rannikkomaisemaani. Kaikki muu on hiukan jätetty

tulevaisuuteen. Täällä Pohjanmaalla tunnen parhaiten paikat sekä myös sen milloin valo

kuvauksellisesti on parhaimmillaan. On helppo päästä paikalle kun on lyhyet välimatkat, enintään

40 km pohjoiseen tai 80 km etelään. Tällä alueella on ollut kaikki mitä tarvitsen

kuvausprojekteihini.

Mutta sitten alkoi tuntua oikealta tehdä vähän enemmän tavallisesta kuvauksestani poikkeavaa

kaukana tavallisesta "reviiristäni".

Winterlandiaksi kutsun aluetta Hyrynsalmen ja Puolangan välillä Kainuun maakunnassa.

Ne ovat paikkoja jonne jatkuvasti palaan kuvausretkilläni.

Vuonna 2008 rakennettiin sinne pieni hirsimökki. Se on erinomainen "päämaja" alueen mahtavien

maisemien tutustumista varten.

Joskus annan Ukkohallalle nimeksi "toinen kotini". Erityisesti talvisin käyn siellä. Silloin sieltä

löytyy lunta runsain määrin, keskimäärin metri joka vuosi.

Täällä Kokkolassa, missä tavallisesti asun, siis Pohjanmaan rannikolla, ei normaalisti sada niin

paljon lunta. Lumikenkäni tulevat oikeuksiinsa Kainuun lumisissa metsissä.

Käyn siellä jokaisena vuodenaikana. On kiintoisaa seurata sään vaihtelua. On paikkoja johon

kesällä pääsee helposti, mutta talvella on tarvottava pitkiä matkoja syvässä lumessa. Mutta perille

saapuminen palkitsee, kun ottaa esille kahvinsa ja leipänsä. Voi istua vain nauttimassa, katsoa

satumaista lumimaisemaa, hiljaista, valkoista luontoa.

Haluan näillä kuvilla näyttää miten talvisista puista luonto luo omia lumiveistoksiaan. Luonnon

omaa taidegalleriaa, kun keskitalvi-illan pehmeät auringonsäteet hetkeksi valaisevat puiden latvoja.

Yöllisillä luontoretkillä, kun olen aivan yksin ulkona pakkasessa, on ihanaa, kun lumikenkien alla

natisee ja ääni kaikuu puitten väliin.

Elämä on säästöliekillä, vain lumi paljastaa eläinten liikkumisia. Kun kesä saapuu, elämä kukoistaa

taas myös tässä nyt niin karussa talvimaisemassa.

Luonto on aina selviytynyt ilman meitä, mutta me emme selviä ilman luontoa.